keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Painajaisia ja olutta



Juuri äsken pyöri Catherinen lopputekstit tv:ssä, mitä tästä nyt sanoisi? Kyseessä on siis parisuhde/kauhu/puzzle-pläjäys joka julkaistiin viime vuoden keväänä Euroopassa. Paljon kuulin pelistä hyvää, mutta myös kuului kaikuja huonosta pelattavuudesta ja turhauttavista pulmista.

Peli oli ainakin erillainen. Mitään tuommoista en ole aiemmin pelannut, japanilaiset osaavat vieläkin tehdä paljon härömpiä pelejä kuin länkkärit. Luulin että tarina olisi jotain pehmoporno-sekoilua mutta peli käsitteli hyvin vakavia asioita sekä laittoi pelaajan ajattelemaan niitä elämän suuria kysymyksiä.  Päähahmo Vincentin sekä hänen tyttöystävä Katherinen tarinaa seurasi mielellään ja minä en ainakaan tahtonut heille huonoa loppua.



Kaverien kanssa viinaaaa


Erityisen hienoa oli ettei yksikään hahmo ollut ärsyttävä. Yksi suurimmista ongelmista minulle japanilaisissa peleissä on emotukkaiset angstaavat teinit tai muut stereotyyppiset animehahmot joiden haluaisi vain kuolevan mahdollisimman väkivaltaisesti. Pelin melkeinpä paras asia on Stray Sheep baari jossa mietitään tapahtumia kaverien sekä uusien tuttavuuksien kanssa. Nämä kenttien välissä olevat "tauot" olisivat saaneet olla jopa pidempiä. Miksikö? No minäpä kerron....

Todellisia painajaisia

Pelin suurin (ja melkolailla ainut) vika on itse peliosiot. Ne ovat perseestä. Tämä on fakta. Pelin sankari Vincent näkee öisin painajaisia joiden syytä ja lähdettä tutkitaan pelin aikana. Nämä painajaiset käydään läpi kiipeämällä tasohyppely/puzzle tyylisissä kentissä. Ideana toimiva, toteutus heikko. Omaan makuun kontrollit ovat ajoittain todella epätarkat sekä kameran takia tuli kuoltua turhan monesti. Etenkin pomokentät olivat loppuun mennessä melko kidutusta, kamera heilui kokoajan ja paskaa lenteli kaikkialla. En todellakaan sano että haaste on pahasta, mutta pelin vaikeus tuli isolta osalta vääristä syistä.

Mutta vaikka tämä on huomattava vika, tuli peli pelattua melko tyytyväisenä loppuun saakka. Tarinan halusin todellakin nähdä loppuun saakka, enkä onneksi pettynyt. Kyseessä ei siis todellakaan ole huono peli, parannettavaa vain olisi ja paljon. Jos siis hyvä kerronta ja todellakin massasta erottuva peli kiinnostaa niin tässä on hyvä ehdokas. Tätä nykyäänkin saa jo hyvin halvalla ja pelattavaa riittää pelkästään yhdellä läpipeluulla yli 15 tuntia. Myös pari muuta vielä haastavampaa pelimuotoa on joten täydelliseen läpäisyyn menee useita kymmeniä tunteja.

ps. Pelin aikana oppii yhtä jos toista kivaa mm. viskistä ja kaljasta. Pitää vain muistaa vetästä juomat loppuun!






1 kommentti:

  1. Catherine on juurikin niitä pelejä, joita on kiva katsoa mutta kamala pelata. Kummallisen vaikea kokemus.

    VastaaPoista