Top 5 zombeilut

Tässä jo tovin ajan olen ajatellut tehdä Top 5/10/jotakin listoja, niistä ihmiset aina tuntuvat tykkäävän. Nyt lokakuun aikana ajattelin tehdä omat top 5 listat ehkäpä suosituimmista kauhuleffa genreistä. Valinnat ovat tietenkin omia mielipiteitäni ja mielelläni otan haukkuja, kehuja tai muuta kommenttia vastaan valinnoistani. Ensimmäinen lista käsittelee tätä nykyajan trendikkäintä aihetta, zombeja. Tuntuu että 2000 luvulla (etenkin viime vuosina) on aihetta lypsetty enemmän kuin koskaan aiemmin. Tietenkin elävistä kuolleista on tullut elokuvia tasaisesti viimeisen 50 vuoden aikana, mutta nyt ehkäpä ensimmäistä kertaa on zombit todellista valtavirran viihdettä.

Tämän listan tekeminen ei ollut ollenkaan helppo homma, vuosien saatossa on yksi jos toinenkin zombeilu tullut tsekattua. Osa näistäkin elokuvista ovat helpostikkin yhtiä minun kaikkien aikojen suosikkeja, silti niiden listaaminen järjestykseen aiheuttaa ongelmia. Kelpuutin listaan vain kunnolliset zombit, sori Evil Dead mutta deaditet jää listalta pois

TOP 5 Zombie-elokuvat

Numero 5.  Zombie aka. Zombie Flesh Eaters, Zombi 2 (1979)

Heti kun aloin listaa miettimään tuli melkein ensimmäisenä mieleen Lucio Fulcin zombeilut. Miehen yhdessä jos toisessa elokuvassa ovat nämä rumilukset laahustamassa. Gates of Hell trilogiaa pidän pääasiassa miehen parhaana saavutuksena, mutta kyseisten elokuvien epäkuolleet on hankala laskuttaa tälle listalle. Kuitenkin miehen vuonna 1979 tullut mestariteos Zombie on puhdasta, old school hidastelua. Zombit laahustavat hitaasti mutta varmasti uhrejaan kohti, ovet eivät paljoa näitä haittaa vaan läpi mennään. Leffa on täynnä klassikoiksi nousseita kohtia, omat suosikit ovat zombin ja hain keskeinen taistelu meressä (!!!) sekä Fulcille tyypilliseen tapaan kauniin neidon silmän puhkaiseminen hitaasti ja ah niin brutaalisti.

Numero 4. Cemetery Man (1994)

Tässä on listan kummallisin elokuva. Päähenkilö Francesco työskentelee (ja asuu) hautuumaalla, päivisin hoitaa kukkia ja kaivaa hautoja mutta yöllä sitten ammuskelee zombeja. Vaikka kauhua tästä löytyy paljon, on tunnelma ajoittain hyvin koominen. Mustaa huumoria viljellään kokoajan, onko sitten kyseessä kuolleista heränneiden lapsien ampuminen vai muuten vaan huikeat kohtaukset. Yksi parhaista skeneistä on se kun Kuolema tulee käymään sankarin juttusilla, tästä sitten meininki menee vielä asteen överimmäksi. Liikaa en tahdo spoilata, sanon kuitenkin vielä sen että nekrofiilit voivat saada tästä jonkinlaista nautintoa.

Numero 3. Return of the Living Dead (1985)

Jos Cemetery Man oli listan kummallisin elokuva, tässä olisi hauskin. Kauhua on tuomassa vain huikeat gore-efektit mutta muuten ollaan melkoisesti komedian puolella alusta loppuun. Kyseinen elokuva kuitenkin teki yhden jos toisenkin uudistuksen genreen. Tämä on se elokuva jossa kuolleet tosissaan ensimmäistä kertaa juoksevat (jopa auton saavat kiinni !?!) sekä puhuvat. Zombit myös tahtovat juuri aivot uhreiltaan, vaikka myös muutkin osat kehosta kelpaavat. Aivot kun kuulemma helpottavat kuolleena olemisen kipuja, mikäs siinä. Jos tästäkin leffasta pitää pari kovaa kohtausta mainita niin ensimmäisenä tulee mieleen ehkäpä paras zombi ikinä, Tarman sekä pienet hauskat jutut kuten kääpiözombin ampuminen. Kaikkiaan hieno elokuva joka tulee katseltua vähintään parin vuoden välein.

Numero 2. Braindead aka. Dead Alive (1992)

Peter Jackson on hieno mies. Hänen saavutuksissaan on pari kaikkien aikojen hauskinta goreleffaa mutta myös palkittuja mestariteoksia. Braindead on minun suosikki miehen elokuvista, kauttaaltaan överi mässäily jossa verta ja suolia lentää kaikkialla. Olen nähnyt tämän elokuvan ehkä jopa kymmeniä kertoja eikä se ikinä käy tylsäksi. Näyttely on juuri sopivan vammaista ja se sopii tunnelmaan täydellisesti. Huumori on yhtä kaikkien aikojen hauskinta (iso kiitos Selwyn, zombivauvalle) joka aina saa nauramaan maha kipeänä. Jos nautit zombeista, hienoista erikoistehosteista sekä huumorista, tässä on elokuva sinulle.

Numero 1. Dawn of the Dead (1978)

Ylläri ylläri, mikäpä muukaan. Tylsänä olisin tietenkin voinut nakata tähän koko alkuperäisen trilogian, mutta päätin laittaa vain mielestäni parhaan Romeron zombeilun. Dawn of the Deadista on varmana sanottu kaikki tärkeä jo julkansunsa aikoihin, helvetin hyvin tehty elokuva alusta loppuun. Näyttely on kauttaaltaan loistavaa, Savinin goreilut parhaimmillaan sekä leffaan on saatu mukaan jopa yhtä jos toista sanomaa. Kuolleiden Aamunkoittoa en pidä pelkästään parhaana zombileffana, se on helposti yksi parhaista kauhuista ikinä. Isoin ongelma elokuvaa katsoessa on se että minkä version katsoisin. Romeron versio on alkuperäinen kokonaisuus taas kun Dario Argenton hieman lyhyemmässä pätkässä on Goblinin ihanaa musiikkia. Vaikeita elämän valintoja.