Netflix suosituksia osa 5

The House of the Devil (2009)
Illat alkavat jo pimenemään joten on hyvä aika katsella hieman kauhua. The House of the Devil on ohjaaja Ti Westin ehkäpä paras tuotos tähän mennessä. 1970-80 lukujen hengessä tehty satanistielokuva on herkkua genreen vasta tutustuville kuin myös vanhojen klassikoiden (mm. Rosemary's Baby, The Omen) faneille.

Ti West onnistui luomaan elokuvasta loistavasti "vanhan" tuntuisen kaikin mahdollisin tavoin, toisin kuin Tarantino/Rodriguez heidän "Grindhouse" tuplassaan. Elokuva on kuvattu vanhalla kalustolla, asusteet ja maailma näyttää kuin suoraan 1980-luvulta repäistyltä sekä musiikkivalinnat osuivat aivan nappiin. Jos en paria näyttelijää tästä tunnistaisi niin hyvinkin voisin luulla tämän olevan vähintään 20 vuotta vanha elokuva.

Mitään en suuremmin tahdo spoilata mutta jottei tämä teksti menisi pelkäksi kehumiseksi niin pakko on mainita suurimmasta viasta. Elokuvan loppu on pienoinen pettymys, syy tähän on loistava tunnelma ja koko elokuvan ajan oleva tunne että kohta räjähtää. Kyllä siellä lopussa herkkuakin oli mutta pakolla se jätti pienoisen "siinäkö se oli" fiiliksen.

Tuosta pienestä pettymyksestä huolimatta on kyseessä yksi parhaista kauhuista vähintään viimeisen 5 vuoden ajalta. Sääli ettei ohjaaja/käsikirjoittaja West ole onnistunut ennen tai tämän jälkeen tekemään näin hyvää leffaa. Suosittelen kuitenkin myös hänen pari vuotta uudempaa The Innkeepers pätkää, ei mitenkään näin hyvä mutta aivan kelpo kummittelu. 8/10

Ichi the Killer (2001)

Tämä elokuva on hyvin erikoinen. Se samalla saa katsojan nauramaan, kiemurtelemaan paikallaan sekä miettimään että mitä helvettiä minä edes katson?! Varmaan kenellekään ei tule yllätyksenä että elokuva tulee japanista ja pohjautuu mangaan. Tämä Takashi Miiken ohjaama elokuva on kerännyt ympärilleen vankan kulttisuosion, enkä ihmettele miksi. Kyseessä on samalla todella loistava mutta myös typerä elokuva.

Elokuva pyörii (yllätys yllätys) Ichi nimisen tappajan ja Yakuzan ympärillä. Sekaan nakataan myös yksi jos toinen alamaailman sankaria niin johan on soppa valmis. Lyhyesti sanottuna: ihmisiä kuolee. Paljon.

Näyttelijät ovat hyviä, tehosteet ovat isolta osalta hienoja (poikkeuksena pari hirveää CGI-kohtaa) ja meno on ajoittain niin järetöntä ettei voi kuin nauttia. Vaikka Ichin voisi helposti leimata vain yhdeksi gore-elokuvaksi monien joukossa niin sitä tämä ei ole. Hankala uskoa mutta tästä löytyy jopa syvyyttä ja taiteellisuutta jota uupuu yleensä genrensä tuotoksista.

Jos siis sairas väkivalta, raiskaus ja muut positiiviset asiat ovat lähellä sydäntä niin tässä olisi elokuva sinulle. 8/10

I Know That Voice (2013)

Jos mm. Paavo Pesusieni, Futurama, Batman ja Nolan North ovat tuttuja niin tässä olisi hyvä dokkari sinulle. I Know That Voice on John DiMaggion (mm. Futuraman Bender, Adventure Timen Jake ja Gears of War sarjan Marcus Fenix) ideasta lähtenyt dokumentti käsittelee ääninäyttelijöitä ja heidän ammattiaan. Katsoja siis viedään ohjelmien, elokuvien ja videopelien kulissien taakse.

Joskus viime vuonna tästä dokumentista ensimmäisen kerran kuulin ja heti odotin tätä innolla. Minua on jo kauan kiinnostanut tämä aihe ja youtubesta sekä muualta olenkin haastatteluja tsekkaillut. Dimaggio on kavereineen saanut kasaan melkoisen joukon suuria alan tähtiä. Mukana on mm. Kevin Conroy (Batman), Mark Hamill (Jokeri), Tom Kenny (Spongebob) sekä Nolan North (kaikki mahdolliset videopelit).

90 minuutin sisällä ehtii kameran edessä käydä kymmeniä tuttujen kasvoja ja ääniä. Sinäänsä jos jotain olisin toivonut niin juuri pituutta lisää. Oli mukavaa että videopelitkin oli otettu mukaan mutta pääasiassa aihe käydään melko nopeasti läpi. Tiedä sitten kuinka paljon löytyy pois leikattuja kohtauksia. Enpä pahemmin keksi muuta sanottavaa tästä, etenkin jos aihe kiinnostaa niin tässä olisi melkoista herkkua luvassa. 8/10